- •Kansanterveyslaki
- •Terveyspalvelut
- •Perusterveydenhuolto
- •Sairaalat
- •Työterveyshuolto
- •Työterveydenhuollon tavoitteena on:
- •Työnantaja
- •Kunnan tehtävät.
- •Työterveyshuolto
- •Seulonnat perusterveydenhuollossa
- •Seulonnat
- •Periaatteet:
- •Laki: seulonnat ja joukkotarkastukset
- •Säteilylle altistava seulonta
- •39§ Seulonnan oikeutus
- •Tulosten tulkinta
- •42§ Tulosten seuranta
- •Terveysneuvonta
- •Lääkärin velvollisuus on:
- •Neuvonta ja yksilö
- •Terveyden edistäminen työyhteisössä (ihmissuhteet, työolosuhteet).
- •Liikuntaharjoittelun perusteeta
Neuvonta ja yhteisö. Periaatteet
Valta on perustuslain mukaan edistettävä terveyttä, ehkäiseviä toimia ja yhteiskunnan kehittämistä terveyttä edistävään suuntaan.
Lain tarkoitus on korostaa, että terveysneuvonta on kaikkia ikäryhmiä koskevaa jatkuvaa toimintaa.
Terveyskeskuslääkäri ja hammaslääkäri tulee hallita potilaskohtaisten menetelmien ohella myös yhteisöllisiä menetelmiä.
Kunnan tulee ylläpitää terveysneuvonta.
Siihen kuuluvat:
terveyskasvatus
valistustyö
raskauden ehkäisyneuvonta.
yleiset terveys-tarkastukset.
äitiysneuvolaa ja lasten-neuvolaa (laki ei mainitse sitä).
Terveysneuvonta ja terveyden edistäminen
Terveysneuvonta on aste ammattiterveydenhuollon ja potilaan välillä.
Ter. neuvonta vaikuttaa (johtaa) potilaiden vuoroon TK:ssa.
Lääkärin velvollisuus on:
estettä potilaan terveyden haittavaikutukset,
kertoa potilaalle terv-n riskeistä,
johtaa häntä terveyden parantamiseen ratkaisuihin.
Terveysneuvonta – kohta, missä tavataan ja neuvotellaan asiakas (potilas) ja terveydenhuollon ammattilainen henkilö.
Kyseessä on myös vuorovaikutus: milloin, missä ja mikä lääkäri.
Neuvonnan tarvetta määrittävät sekä potilas että lääkäri.
Terveydenhuollon ammattilaiselta neuvonta edellyttää ammatillista osaamista, mutta neuvonta ei saa loukata ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Tämä oikeus puuttuu, jos lääkäri painostaa potilasta toimimaan oman ratkaisun mukaisesti.
Terveysneuvonnan erilaisia velvoitteita:
Lääkäri pohtii (eettisiin kys-n perustella), milloin potilas tarvitsee terveysneuvontaa ja millaista sen tulisi olla luonteelta.
Lääkärin tehtävä on samanlaisia valintoja esim. tupakointikieltoa työpaikalle jne.
Lääkärillä on ammattikoulutuksensa ja pätevyytensä perusteella oikeus osallistua päätöksentekoon yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Neuvonta ja yksilö
Neuvonnan keskeiset kys-t ovat potilaan tupakointi, päihteiden käyttö, ylipaino.
Kaikki mainitut elintavat vaikuttavat potilaan terveyteen joko suoraan tai välillisesti lisäten sairauden tai kuoleman vaaraa.
Lääkärin ammatillinen velvoite kertoa potilaalle riskeistä.
Neuvonta johtaa linjaa näin, että potilas tuntee itse osallistuvansa päätöksentekoon ja hänen näkemyksille ja tunteille annettu riittävästi tilaa.
Lääkärin on tarvittaessa ilmaistua oma ammatillinen mielipiteensä, esim:
"tupakoinnin jatkaminen huonontaa terveyden riskejä" tai
"ylipainon vähentäminen ja liikunnan lisääminen ehkäisevät nivelvaivojen pahenemista".
Lääkärin tehtävä ei ole moralisoida ihmisiä heidän elintapojensa takia, vaan rohkaista heitä terveyden ratkaisuihin ja pahan ymmärtämiseksi.
Terveyden edistämisen - lisätä ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa terveyden edellytyksiä.
Loppujen lopuksi ihminen itse on se, jonka on tehtävä päätökset omasta käyttäytymisestään.
Terveyden edistäminen työyhteisössä (ihmissuhteet, työolosuhteet).
Työterveyshuoltolaki ja laki tupakoinnin vähentämisestä antavat paljon mahdollisuuksia terveyden edistämiseen.
Sairaala voi muuttuu savuttomaksi, alkoholilaki rajoittaa alkoholin myyntiä.
Verotuspolitiikka vaikuttaa myös kulutukseen ja haittojen syntyyn (kansanterveyden näkökulma).
Terveyden katsotaan olevan tärkeämpi tavoite, kuin esim. alkoholijuomien vapaan kaupan ja myös tupakointi todettu eettisesti huono.
Nykyisessä kulttuuriympäristössä korostuvat monesti yksilön oikeudet.
Lääkärin tehtävänä on valottaa kansan ja yksilön terveyden ongelmat ja osallistua terveyttä edistävään päätöksentekoon.
Liikuntaharjoittelun perusteeta
Fyysinen aktiivisuus vaikutta terv-n parantamiseen (kehon, lihaksin, nivelten, luuston, energiaa tuotannon, aineenvaihdunnan, verenkierroksen, sekä hormonaalisen ja hermostollisen toiminnon).
Fyysinen aktiivisuus on tapa turvata toimintakyvyn säilyminen. Siksi liikunta on tärkeää vanhenemisen ja pitkäaikaissairauksien haittojen ehkäisyssä.
Fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä ainakin sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroottisten valtimosairauksien, kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen, osteoporoosin ja siitä johtuvien murtumien sekä eräiden syöpämuotojen (paksusuolen syöpä ja mahdollisesti rintasyöpä) ehkäisyssä.
Liikunta vähentää kokonaiskuolleisuuden vaaraa n. 10 % ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaraa n. 20 %
