2.5.3 Lasten keskinäinen väkivalta

Leirillä voi sattua tappeluita tai väkivaltatilanteita, joissa molemmat osapuolet ovat alaikäisiä. Tällaisiin tapauksiin liittyy enemmän tulkintaa, eivätkä lain antamat toimintaohjeet ole yhtä suoraviivaisia. Ohjaajien tehtävä on rauhoittaa tilanne omin voimin tai tarvittaessa poliisin kanssa. Jos nujakka johtaa loukkaantumisiin, paikalle kutsutaan ambulanssi, tai lapsi toimitetaan autolla lähimpään ensiapuun. Pienempiin vammoihin löytyy apua ensiapulaukusta. Lapsia jututetaan mahdollisimman nopeasti tapahtuman kulun selvittämiseksi.

Vakavammissa tapauksissa on syytä harkita lastensuojeluilmoituksen tekemistä tai poliisin pyytämistä paikalle: 15 vuotta täyttäneet ovat jo rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Hankalassa tilanteessa ohjaaja voi ottaa yhteyttä kunnan sosiaalipäivystykseen ja kysyä neuvoa–sen voi tehdä anonyymisti. Lasten vanhempiin otetaan joka tapauksessa yhteyttä, ja tilannetta selvitellään heidän kanssaan. Kun tappelun syyt ovat selvillä, ohjaajat ja järjestäjät voivat miettiä, onko tilanne soviteltavissa vai pitääkö toinen tai molemmat osapuolet lähettää kotiin.

2.6 Kuritusväkivalta ja henkinen väkivalta

Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) mukaan kuritusväkivalta on toimintaa, jolla aikuinen pyrkii fyysistä ylivoimaa käyttäen aiheuttamaan lapselle kipua tai epämukavan olon, mutta ei fyysistä vammaa, rangaistakseen tai säädelläkseen lapsen käyttäytymistä.

Perinteisiä kuritusväkivallan muotoja ovat esimerkiksi tukkapölly, luunappi, töniminen, repiminen tai piiskaaminen. Henkisen väkivallan yleisiä keinoja ovat haukkuminen, huutaminen, nimittely, pelottelu, väkivallalla uhkaaminen, eristäminen ja yksin jättäminen.Psykologinen kontrolli on erityinen lapsen käyttäytymisen säätelyn muoto. Tällöin aikuinen pyrkii ohjaamaan ja kontrolloimaan lapsen käytöstä hänen ajatustensa ja tunteiden manipuloinnin kautta esimerkiksi syyllistämällä, aiheuttamalla ahdistusta tai epäämällä rakkautta.

Ohjaajien on puututtava kollegan epäasialliseen käytökseen, jos sellaista huomaavat. Leiripäällikkö voi keskustella ohjaajan toimintatavoista ja asettaa tälle työparin loppuleirin ajaksi. Jos ohjaaja ei pysty tai halua muuttaa toimintatapojaan, hänet pitää poistaa leiriltä.

2.7 Kriisitilanteet

Kutsumattomat vieraat

Jos leirille on kutsuttu vieraita, järjestäjät ovat vastuussa heistä; ulkopuolisilla ihmisillä ei ole asiaa leirille. Jos paikalle eksyy ulkopuolisia, eivätkä ohjaajat pääse heistä eroon, otetaan yhteyttä poliisiin heidän poistamiseksi alueelta. Jos välikohtaus häiritsee leirin arjen pyörittämistä, tai vaatii poliisin kutsumista, on siitä syytä ilmoittaa vanhemmille ja järjestäjille.

1.Vakava väkivaltatilanne tai sen uhka:

Jos leirillä tapahtuu vakava väkivaltarikos, tulee henkilön, joka huomaa tapahtuman, hälyttää paikalle poliisi ja sairaankuljetus. Väkivallan uhrille tulee antaa ensiapua heti, kun se vaaratta on mahdollista.

Teon tekijän tuntomerkit on tarkoin havainnoitava ja kerrottava poliisille, jos tekijä on tuntematon tai lähtee pakoon. Tekijän jäädessä alueelle tulee leiriläisten pysytellä sisätiloissa, kunnes poliisi tulee paikalle. Jos tilanne on edelleen uhkaava, leiriläiset on kiireesti evakuoitava alueelta tilanteen vaatimalla tavalla noudattaen mahdollisuuksien mukaan onnettomuustilanteiden varalta tehtyä poistumissuunnitelmaa..

2. Itsemurhan uhka

NUORTEN ITSEMURHIEN TAUSTATEKIJÖITÄ

Nuorten itsemurha näyttää useimmissa tapauksissa olevan melko pitkän riskikehityksen tulos, joten meidän on mahdollista ajoissa tunnistaa ja tukea vaikeuksissa olevaa nuorta.

TAVALLISIMPIA RISKITEKIJÖITÄ

• mielenterveysongelmat

• masennus

• sulkeutuneisuus ja estyneisyys

• läheisten ystävien puute

• epäsosisaalinen käyttäytyminen

• päihteiden väärinkäyttö (alkoholi, lääkkeet tai huumeet)

• jokin ajankohtainen stressitekijä

• vaikeudet kotona, koulussa tai toveripiirissä

ITSEMURHAVAARASSA OLEVAN NUOREN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN

Tärkeintä on uhkatilanteen tunnistaminen ja siihen vakavasti suhtautuminen, sillä masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on merkittävä ehkäisevä tekijä.

ITSEMURHAVAARAN UHATESSA

Lähimmäisapua osaa jokainen antaa: uskalla puuttua, ilmaise välittämisesi, ole läsnä, kuuntele, etsi yhdessä vaihtoehtoja, rohkaise.

• epäillessäsi nuoren harkitsevan itsemurhaa, kerro siitä välittömästi leiripäällikölle

• voit myös itse yrittää puuttua asiaan. Nuorelta voidaan kysyä hienotunteisesti, mutta suoraan hänen tunteistaan ja ajatuksistaan: ”Oletko ajatellut itsemurhaa?”

• Suora keskustelu asiasta on omiaan vähentämään sen maagisuutta ja myyttisyyttä

• kuuntele nuorta ja osoita, että välität hänestä

• älä tuomitse, älä vähättele nuoren ongelmia ja ole valmis vastaanottamaan aggressiivisuutta.

Älä jätä nuorta yksin, sillä sinun on voitettava aikaa ja saatava hänet välittömän kriisin ylitse

• antaa nuori luvan tai ei, kerro hänen vanhemmilleen uhkaavasta tilanteesta ja pakota heidät ottamaan asia todesta

• aseta nuorelle rajat, vaikka se aiheuttaisikin konfliktin. Rajat ovat osoitus välittämisestä ja itsemurhaa pohtiva tarvitsee niitä osoituksena siitä, että hänestä välitetään ja ollaan huolissaan

• itsemurhauhassa ota aina yhteys itsemurhakysymyksiin perehtyneisiin asiantuntijoihin

3. Psyykkisen kriisin uhka

PSYYKKISEN KRIISIN TUNTOMERKKEJÄ

• lapsi käyttäytyy tilanteeseen nähden hyvin oudosti

• lapseen ei saa otettua kontaktia

• lapsen käyttäytyminen on hajanaista tai hyvin vetäytyvää

• lapsella on poikkeavia tunnereaktioita tai hän on selvästi ahdistuneen oloinen

• lapsella on aistiharhoja

TOIMINTAOHJEET

• lasta on hyvä pyrkiä rauhoittamaan tekemällä tilanne mahdollisimman turvallisen tuntuiseksi

• älä jätä lasta yksin; aikuisen läsnäolo on lapselle tarpeellinen

• ota yhteyttä leiripäällikköön ja vanhempiin

• keskustele vanhempien kanssa hoitoon hakeutumisesta, anna tarvittavat yhteystiedot ja avusta tarpeen mukaan ajan varaamisessa

• vakavassa akuutissa kriisitilanteessa lapsi tarvitsee välitöntä hoitoa. Tällöin lapsi on saatava päivystävän terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tilanteen arviointia ja mahdollisen hoitolähetteen kirjoittamista varten.

• psyykkisissä kriisitilanteissa hoitotahoja ovat lastenpsykiatrian poliklinikka, nuorisopsykiatrian poliklinikka (15-vuotiaasta lähtien) ja perheneuvola